Tulisija on kodin tärkein huoltovarmuustekijä siksi, että se toimii täysin sähköstä riippumatta. Kun sähkökatko katkaisee lämmityksen, ilmalämpöpumpun tai sähköpatterin toiminnan, tulisija jatkaa lämmöntuotantoa niin kauan kuin puuta riittää. Suomalaisissa kodeissa on yhteensä yli kaksi miljoonaa tulisijaa, ja ne tuottavat yhteensä peräti 15 TWh energiaa vuodessa, mikä kertoo niiden keskeisestä roolista kansallisessa huoltovarmuudessa. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset tulisijan roolista varalämmityksessä.

Mitä tapahtuu kodin lämmitykselle pitkässä sähkökatkossa?

Pitkässä sähkökatkossa lähes kaikki tavalliset lämmitysmuodot lakkaavat toimimasta. Sähköpatterit, ilmalämpöpumput, maalämpöjärjestelmät ja vesikiertoinen lattialämmitys ovat kaikki riippuvaisia sähköstä. Talvipakkasilla tämä tarkoittaa, että kodin sisälämpötila alkaa laskea nopeasti ilman varalämmitysratkaisua.

Säiden ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, ja myrskyvauriot voivat aiheuttaa pitkiäkin sähköttömiä jaksoja etenkin haja-asutusalueilla ja mökkiolosuhteissa. Pohjoisen sijaintimme vuoksi talvet ovat pitkiä ja kylmiä, joten lämmityksen katkeaminen on vakava riski. Ilman varalämmitystä kodin rakenteet voivat vaurioitua pakkasen puristaessa, putkistot voivat jäätyä ja asuminen käy mahdottomaksi jo muutamassa tunnissa.

Miksi tulisija toimii silloin, kun muut lämmitysmuodot eivät toimi?

Tulisija on ainoa yleinen lämmityslaite, joka ei tarvitse sähköä toimiakseen lainkaan. Se tuottaa lämpöä suoraan puun palamisesta ilman pumppuja, ohjainlaitteita tai verkkovirtaa. Tämä tekee siitä täysin itsenäisen lämmönlähteen kaikissa poikkeustilanteissa.

Nykyaikaiset tulisijat ovat polttotekniikaltaan pitkälle kehittyneitä. Ekosuunnitteludirektiivin vuonna 2022 voimaan astuneet päästörajat ovat ohjanneet valmistajat kehittämään laitteita, jotka palavat puhtaasti ja tehokkaasti. Tulisija ei siis ole vain hätävara, vaan myös energiatehokas lämmitysratkaisu, joka sopii erinomaisesti hybridilämmitysjärjestelmiin. Kovilla pakkasilla tulisijat tasaavat myös sähkön kulutuspiikkejä ja helpottavat näin koko sähköverkon kuormitusta.

Mitä tulisijamalleja soveltuu parhaiten varalämmitykseen?

Varalämmitykseen parhaiten soveltuvat tulisijamallit ovat leivinuunit, takat ja puuhellat. Leivinuuni varaa lämpöä tehokkaasti massiiviseen rakenteeseen ja luovuttaa sitä tasaisesti pitkään, mikä on ihanteellista pitkissä sähkökatkoissa. Takka lämmittää nopeasti, ja puuhella yhdistää lämmöntuotannon ruoanlaittoon.

Meillä on valikoimissa laaja kirjo eri tulisijamalleja paikalla muuratuista leivinuuneista elementtirakenteisiin takoihin ja kaakeliuuneihin. Valinta kannattaa tehdä kodin koon, rakenteiden ja käyttötarpeiden mukaan. Jos vakiovalikoima ei tarjoa sopivaa ratkaisua, rakennamme tulisijat myös mittatilaustyönä. Kiertoilmatakat ovat hyvä vaihtoehto silloin, kun lämpöä halutaan jakaa tasaisemmin useampaan huoneeseen.

Kuinka paljon lämpöä tulisija tuottaa sähköttömässä kodissa?

Tulisijan tuottama lämpömäärä riippuu laitteen koosta, mallista ja käytetyn puun laadusta. Hyvin kuiva ja puhdas polttopuu on tehokkaan lämmöntuotannon perusedellytys. Leivinuuni voi luovuttaa lämpöä tasaisesti jopa vuorokauden yhdellä lämmityskerralla, kun taas avotakka lämmittää nopeasti mutta lyhyemmän aikaa.

Suomalaisissa kodeissa tulisijat tuottavat yhteensä 15 TWh energiaa vuodessa, mikä kuvaa niiden todellista merkitystä lämmönlähteenä. Yksittäisen tulisijan kyky pitää koti lämpimänä sähkökatkon aikana riippuu myös talon eristyksestä ja ulkolämpötilasta. Hyvin eristetyissä taloissa yksikin toimiva tulisija pitää oleskelutilat asuttavina myös kovilla pakkasilla.

Pitääkö tulisija huoltaa, jotta se toimii hätätilanteessa?

Kyllä, säännöllinen huolto ja nuohous ovat välttämättömiä, jotta tulisija toimii luotettavasti juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Huoltamaton tulisija voi olla paloturvallisuusriski, ja tukkoinen hormi heikentää vetoa sekä polttotehokkuutta merkittävästi.

Energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen vaikuttavat laitteiston säännöllisen huollon ja nuohouksen lisäksi myös oikeaoppinen tulisijan käyttö. Nuohoojan käynti on lakisääteinen velvollisuus, mutta se on myös käytännön järkeä: puhdas tulisija palaa tehokkaammin, kuluttaa vähemmän puuta ja toimii varmemmin poikkeustilanteissa. Suoritamme myös vanhojen tulisijojen korjauksia ja huoltopalveluita, jos laite on päässyt huonoon kuntoon.

Voiko tulisijalla myös kokata sähkökatkon aikana?

Puuhellalla ja leivinuunilla voi kokata täysin normaalisti sähkökatkon aikana. Puuhella on suunniteltu nimenomaan ruoanlaittoon, ja sen levyllä voi keittää, paistaa ja hauduttaa aivan kuten sähköliedelläkin. Leivinuunissa puolestaan voi leipoa ja paistaa pitkäänkin.

Myös tavallisella takalla voi lämmittää ruokaa esimerkiksi valurautaisen padan avulla, vaikka se ei ole yhtä käytännöllinen ratkaisu kuin puuhella. Sähkökatkon aikana ruoanlaitto tulisijalla ei ole pelkkä selviytymiskeino, vaan monelle myös tuttu ja mukava tapa. Puuhella on erityisen hyödyllinen valinta niille, jotka haluavat yhden laitteen, joka hoitaa sekä lämmityksen että ruoanlaiton ilman sähköä – ota yhteyttä ja kysy lisää sopivasta mallista.